Haluatko tietää, saatko sijoituksillesi tarpeeksi tuottoa ottamaasi riskiin nähden? Sijoittamisessa pelkkä tuotto ei kerro koko totuutta – tärkeää on, kuinka paljon riskiä olet ottanut matkalla. Tässä kohtaa Sharpe-luku ja Sortino-luku astuvat peliin. Nämä mittarit auttavat sinua mittaamaan riskikorjattua tuottoa, eli sitä, kuinka tehokkaasti sijoituksesi tuottaa voittoa suhteessa riskiin. Tässä artikkelissa selvitämme, mitä Sharpe- ja Sortino-luvut tarkoittavat, miten ne lasketaan, ja miten voit käyttää niitä fiksusti sijoitusstrategiassasi. Lähdetään liikkeelle!
Mitä Sharpe-luku ja Sortino-luku Tarkoittavat?
Sharpe-luku ja Sortino-luku ovat kuin sijoitusten “hyötysuhdemittareita” – ne kertovat, kuinka paljon tuottoa saat per ottamasi riskiyksikkö. Molemmat mittarit auttavat vertailemaan sijoituksia, mutta ne tarkastelevat riskiä hieman eri näkökulmista.
Sharpen luku: Tuotto suhteessa kokonaisriskiin
Sharpe-luku mittaa sijoituksen tuottoa suhteessa sen kokonaisriskiin, eli volatiliteettiin. Se vastaa kysymykseen: “Saanko tarpeeksi tuottoa siihen nähden, kuinka paljon sijoitukseni arvo heilahtelee?” Mitä korkeampi Sharpe-luku, sitä parempi riskikorjattu tuotto.
Tulkinta on yksinkertaista:
- Sharpe-luku > 1: Hyvä riskikorjattu tuotto – saat enemmän tuottoa kuin otat riskiä.
- Sharpe-luku 0–1: Kohtalainen tulos – tuotto ja riski ovat tasapainossa.
- Sharpe-luku < 0: Huono tulos – otat liikaa riskiä saamaasi tuottoon nähden.
Sortino-luku: Tuotto suhteessa haitalliseen riskiin
Sortino-luku on Sharpe-luvun “tarkempi serkku”. Se keskittyy vain haitalliseen riskiin, eli alaspäin suuntautuvaan volatiliteettiin, joka voi johtaa tappioihin. Sortino-luku ei siis rankaise sijoitusta siitä, jos sen arvo nousee voimakkaasti – toisin kuin Sharpe-luku, joka huomioi kaiken volatiliteetin.
Tulkinta on samankaltainen:
- Sortino-luku > 1: Erinomainen – saat hyvän tuoton ilman suurta tappioriskiä.
- Sortino-luku 0–1: Kohtalainen – tappioriski on hallinnassa, mutta tuotto voisi olla parempi.
- Sortino-luku < 0: Heikko – sijoitus tuottaa tappioita suhteessa riskiin.
Yhteenvetona: Sharpe-luku sopii, kun haluat tarkastella kokonaisriskiä, kun taas Sortino-luku on parempi, jos haluat keskittyä tappioriskiin – esimerkiksi osakesalkun arvioinnissa.
Miten Sharpe-luku ja Sortino-luku Lasketaan?
Molempien mittareiden laskeminen on suoraviivaista, kunhan sinulla on tarvittavat tiedot: sijoituksen tuotto, riskitön tuotto (esim. valtionlainojen tuotto) ja volatiliteetti. Käydään laskut läpi askel askeleelta.
Sharpen luvun laskeminen
Sharpe-luku lasketaan seuraavalla kaavalla:
Sharpe-luku = (Sijoituksen tuotto – Riskitön tuotto) / Sijoituksen volatiliteetti
Esimerkki:
- Sijoituksesi tuotto on 10 % vuodessa.
- Riskitön tuotto (esim. 10 vuoden valtionlainan tuotto) on 2 %.
- Sijoituksesi volatiliteetti (standardipoikkeama) on 15 %.
- Sharpe-luku = (10 % – 2 %) / 15 % = 0.53.
Tulos 0.53 tarkoittaa, että saat kohtalaista tuottoa riskiin nähden – ei huono, mutta ei erinomainenkaan.
Sortino-luvun laskeminen
Sortino-luku lasketaan hieman eri tavalla:
Sortino-luku = (Sijoituksen tuotto – Riskitön tuotto) / Alaspäin suuntautuva volatiliteetti
Esimerkki:
- Sijoituksesi tuotto on 10 %, riskitön tuotto 2 %.
- Alaspäin suuntautuva volatiliteetti (vain tappioiden volatiliteetti) on 10 %.
- Sortino-luku = (10 % – 2 %) / 10 % = 0.8.
Tulos 0.8 on hieman parempi kuin Sharpe-luku, koska Sortino-luku ei rankaise yläpuolella olevasta volatiliteetista. Käytännössä nämä luvut voit laskea esimerkiksi Excelillä tai löytää valmiina finanssipalveluista, kuten Morningstarista.
Esimerkkejä luvuista: Teknologia- vs. Osinkosalkku
Katsotaanpa, miltä Sharpe- ja Sortino-luvut näyttävät käytännössä vertailemalla kahta erilaista salkkua: teknologiasalkkua ja osinkosalkkua.
Oletetaan, että teknologiasalkkusi (esim. Teslan ja Amazonin osakkeita) tuottaa 15 % vuodessa, mutta sen volatiliteetti on korkea, 25 %, ja alaspäin suuntautuva volatiliteetti 18 %. Riskitön tuotto on 2 %.
- Sharpe-luku: (15 % – 2 %) / 25 % = 0.52.
- Sortino-luku: (15 % – 2 %) / 18 % = 0.72.
Samaan aikaan osinkosalkkusi (esim. Fortumin ja Keskön osakkeita) tuottaa 8 % vuodessa, volatiliteetti on 12 %, ja alaspäin suuntautuva volatiliteetti vain 7 %.
- Sharpe-luku: (8 % – 2 %) / 12 % = 0.5.
- Sortino-luku: (8 % – 2 %) / 7 % = 0.86.
Mitä tästä opimme? Teknologiasalkku tuottaa enemmän, mutta sen riskikorjattu tuotto on heikompi, erityisesti Sharpe-luvulla mitattuna. Osinkosalkku taas loistaa Sortino-luvulla, koska sen tappioriski on pienempi – se on turvallisempi valinta, vaikka tuotto onkin matalampi. Tämä esimerkki osoittaa, miten Sharpe- ja Sortino-luvut auttavat vertailemaan salkkuja eri näkökulmista.
Miten Hyödyntää Sijoitusstrategiassa?
Sharpe- ja Sortino-luvut eivät ole pelkkiä numeroita – ne ovat työkaluja, jotka auttavat sinua tekemään parempia sijoituspäätöksiä. Tässä muutamia tapoja hyödyntää niitä.
Salkkujen ja rahastojen vertailu
Sharpe- ja Sortino-lukuja voi käyttää salkkujen tai rahastojen vertailuun. Esimerkiksi kun valitset rahastoa, tarkista sen Sharpe-luku: jos rahasto A:n Sharpe-luku on 1.2 ja rahasto B:n 0.8, rahasto A tuottaa paremmin suhteessa riskiin. Jos taas pelkäät tappioita, katso Sortino-lukua – se paljastaa, kumpi rahasto pitää tappiot paremmin kurissa.
Käytännössä voit löytää nämä luvut rahastojen faktasivuilta, esimerkiksi Morningstariin tai Bloombergista. Vertailu auttaa sinua valitsemaan rahaston, joka sopii riskinsietokykyysi.
Salkun optimointi riskin ja tuoton tasapainottamiseksi
Sharpe- ja Sortino-luvut auttavat sinua optimoimaan salkkuasi. Jos salkkusi Sharpe-luku on alhainen (esim. 0.4), voit harkita riskin vähentämistä – esimerkiksi lisäämällä matalan beta-arvon osakkeita, kuten Fortumia (beta 0.53). Toisaalta, jos Sortino-luku on heikko, voit keskittyä vähentämään tappioriskiä esimerkiksi hajauttamalla tai lisäämällä suojautumistuotteita, kuten VIX-pohjaisia ETF:iä. Lue lisää VIX-indeksistä artikkelistamme VIX-indeksi: Markkinoiden Pelkomittari ja Sen Hyödyntäminen Sijoittamisessa.
Markkinatilanteen arviointi
Sharpe- ja Sortino-luvut voivat vaihdella markkinatilanteen mukaan. Nousumarkkinoilla Sharpe-luku voi olla korkea, koska volatiliteetti on usein matalaa ja tuotot hyviä. Laskumarkkinoilla taas Sortino-luku voi olla hyödyllisempi, koska se keskittyy tappioriskiin. Esimerkiksi koronakriisissä 2020 monien salkkujen Sortino-luku romahti, kun alaspäin suuntautuva volatiliteetti kasvoi. Seuraamalla näitä lukuja voit arvioida, milloin on aika keventää riskiä tai lisätä turvasatamia salkkuusi.
Sharpe- ja Sortino-lukujen Rajoitukset
Vaikka Sharpe- ja Sortino-luvut ovat hyödyllisiä, niillä on rajoituksensa. Ensinnäkin ne perustuvat historiallisiin tietoihin, joten ne eivät ennusta tulevaisuutta – markkinat voivat muuttua nopeasti. Toiseksi Sharpe-luku voi “rangaista” sijoitusta, joka tuottaa epätasaisesti mutta positiivisesti, koska se huomioi kaiken volatiliteetin. Sortino-luku taas voi aliarvioida riskiä, jos tappiot ovat harvinaisia mutta rajuja.
Lisäksi molemmat mittarit olettavat, että tuotot ovat normaalijakautuneita, mikä ei aina pidä paikkaansa – esimerkiksi teknologiaosakkeilla, kuten Teslalla (beta 2.35), voi olla odottamattomia “mustia joutsenia”. Siksi näitä lukuja kannattaa käyttää yhdessä muiden mittareiden, kuten beta-kertoimen tai VIX-indeksin, kanssa. Lue lisää beta-kertoimesta artikkelistamme Mikä on Beta-kerroin ja Miten Sitä Käytetään Sijoitusstrategiassa?.
Mikä on Hyvä Sharpe- tai Sortino-luku?
Hyvä Sharpe- tai Sortino-luku riippuu markkinatilanteesta ja vertailukohteista. Tässä muutama ohjenuora:
- Sharpe-luku: Yli 1 on hyvä, yli 2 erinomainen – mutta harvinainen. Esimerkiksi indeksirahastoilla, kuten S&P 500 ETF:llä, Sharpe-luku on usein 0.5–1.0 pitkällä aikavälillä.
- Sortino-luku: Yli 1 on vahva tulos, yli 2 loistava. Osinkosalkuilla Sortino-luku voi olla korkeampi kuin teknologiasalkuilla, koska tappioriski on pienempi.
Tärkeintä on vertailla lukuja samanlaisiin sijoituksiin – esimerkiksi osakerahastoa toiseen osakerahastoon, ei joukkolainarahastoon. Näin saat realistisen kuvan siitä, mikä on “hyvä” tulos.